Häpeä on tehokas vaientaja

 Aihe: Äitiys ja väkivalta

MLL toteutti keväällä 2019 laajan kyselyn vanhemmuutta kuormittavista asioista, johon vastasi 641 vanhempaa. Omien tunteiden hallinta oli yksi yleisistä vanhempia huolettaneista asioista. Kyselyyn vastanneet vanhemmat kokivat syyllisyyttä ja riittämättömyyden tunteita tilanteissa, joissa eivät olleet pystyneet pysymään rauhallisena suhteessa lapseensa. Etenkin riitatilanteissa huutaminen ja raivoaminen oli vanhempien kokemuksena yleistä ja siitä tunnettiin syyllisyyttä. Kyselyyn vastanneet vanhemmat myös kokivat, että hyötyisivät tiedosta ja välineistä, jotka tukisivat omaa tunteiden käsittelyä ja niiden hallintaa.

Vanhempien tunnesäätelyn vakavammat ongelmat kuuluvat MLL:n Vanhempainpuhelimen- ja netin anonyymeissa palveluissa. Osa yhteydenottajista ottaa palveluun yhteyttä silloin, kun he ovat käyneet kovakouraisesti lapseensa kiinni, ravistaneet tai läimäyttäneet lastaan. Voimakas hätäännys, syyllisyys ja pelko ovat yhteyttä ottaneiden vanhempien päällimmäisiä tunteita. Osalla on taustallaan väkivallan kokemuksia omien vanhempiensa puolelta. Osa on vannonut itselleen, etteivät ikinä sortuisi samaan, ja pettymys, häpeä ja suru omasta toiminnasta on valtava. Osa on monien päällekkäin kasautuneiden vaikeiden elämäntilanteiden uuvuttamana ollut kyvytön itsehillintään. Osalla tilanne suhteessa lapseen on kärjistynyt täysin yllättäen. Vanhempien taustat ja elämäntilanteet eroavat toisistaan, mutta yhteistä niille on omaan toimintaan liittyvä valtava syyllisyys, häpeä ja pelko. Vanhemmat pelkäävät tekonsa seurauksia, eivätkä uskalla kertoa tai jakaa sitä kellekään.

Vaikka lapsiin kohdistuva väkivalta kriminalisoitiin jo 80 -luvulla, ei väkivaltainen toiminta suhteessa lapsiin poistunut kokonaan. Osassa perheitä se jäi elämään pinnan alle ja muilta piiloon.  Vanhemman käyttämästä väkivallasta tuli tabu. Puhumattomuudesta kalleimman hinnan maksavat lapset.

Kun huolet jäävät piiloon, ne vyyhtiytyvät ja kerrostuvat. Alun alkaen yksittäisistä ylilyönneistä ja kertaluontoisista asioista voi kasvaa suuria ja vakavia tilanteita, jotka voivat johtaa lapsen väkivaltaiseen kohteluun tai hoidon laiminlyöntiin vuosikausiksi.

Vanhemmat tarvitsevat väkivaltaista toimintaa koskevaa tabuista riisuttua puhetta, virheiden tunnustamisen paikkoja ja oikeutta saada uusia konkreettisia keinoja ja tukea vanhemmuuteensa. Tärkeintä on luoda tuenpaikkoja ja keinoja sellaisiksi, että vanhemmat uskaltavat ottaa niihin yhteyttä ja kokevat, että niiden kautta saatu apu oikeasti toimii.

Maria Akatemian Naisen väkivalta.fi -hankkeen matalakynnyksinen, netissä tapahtuva ja yksilöllisesti räätälöity tuki voi olla monen omaa toimintaansa muuttamaan halukkaan vanhemman mahdollisuus parempaan ja tasaisempaan perhearkeen sekä lasten turvalliseen lapsuuteen.

Tatjana Pajamäki
Päällikkö, auttavat puhelin- ja nettipalvelut
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

www.mll.fi
www.mll.fi/vanhempainnetti

Kirjoita hakusi ja paina Enter.